contact@haitiwonderland.com+509 36184317

Dekouvri

Panye

Bouyon pwa ayisyen: yon tradisyon pou reviv
Bouyon pwa ayisyen: yon tradisyon pou reviv
Bouyon pwa ayisyen: yon tradisyon pou reviv

Bouyon pwa ayisyen: yon tradisyon pou reviv

Yon fwa yon baz nan kay ayisyen, bouyon pwa se te yon vrè tradisyon gastronomik, yo te sèvi prèske chak samdi. Plat nourisan ak rekonfòtan sa a te pote fanmi yo ansanm alantou tab la, bay yon pete nan gou ak nitrisyon esansyèl. Sepandan, ak evolisyon nan abitid manje ak enfliyans nan ap grandi nan manje vit, li se prepare pi piti ak mwens pa nouvo jenerasyon an, nan risk pou yo tonbe nan oubli.

Bouyon pwa ayisyen se yon soup epè ki prepare ak pwa wouj oswa nwa, mitone pou yon tan long jiskaske li jwenn yon teksti velours. Lè sa a, bouyon sa a se sezonman ak epis santi bon lokal tankou lay, tim, pèsi ak dan, Lè sa a, dekore ak legim tankou kawòt ak epina. Gen kèk varyasyon ajoute moso vyann, souvan vyann bèf oswa kochon, ak ti boulèt yo rele "dombrés" "bòy", ki bay li menm plis konsistans.


Kidonk, poukisa pa reviv tradisyon sa a epi prepare yon bon bouyon pwa Samdi sa a, tankou granparan nou yo te fè?

Pataje
Konsènan otè a
Jeunes Influenceurs
Jeunes Influenceurs
Kite yon kòmantè

Dènye piblikasyon yo

Ayiti / Ganthier: Mwen pral kite w antre, yon od sou relasyon modèn pa Igens VIL

Siyifikasyon nan sans nan renmen Komin Prezidan Boniface Alexandre ak Martial CELESTIN pwodui yon atis ki gen talan. Wi, Ganthier kanpe kòm youn nan pi bon reprezantan li sou sèn entènasyonal la. "I Let You In" se yon tit ki mete konpleksite nan relasyon etewojèn atravè mond lan. Opus sa a, tou de pwovokan ak manyen, reveye lespri a, kò ak nanm. Mwen santi m pwofondman sou fason atis Igens VIL la, yon vrè figi anblèm nan Ganthier, evoke emosyon entans ak pwovoke refleksyon sou pwoblèm yo nan relasyon santimantal kontanporen. Chak vèsè konpozisyon sa a, ki ekri ansanm ak Dayvin Kaponda, gen mesaj pwofon sou tolerans anvè lòt moun, aspirasyon nou yo ak anbisyon nou yo, vrè fondasyon lanmou natif natal. Li se sans nan lavi. Malgre boulvèsan lavi chak jou ak malantandi inevitab nan relasyon moun, li raple nou ke “nan lavi mwen, toujou gen yon mwen; Mwen te eseye tout bagay. Menm si li pran yon etap tounen, mwen pare pou fè li. E si sa nesesè, m ap mete ajenou." Chantè a, ki te pase yon gwo pati nan adolesans li nan Galette-Chambon, premye seksyon minisipal nan komin Ganthier, ap travay kounye a nan endistri mizik fransè a. Li elokans ak abilman adrese triyang konplèks nan relasyon santimantal: sakrifis, tolerans ak kominikasyon. Travay remakab sa a merite tande tout kote; li enspire lafwa, refleksyon ak aksyon. Gensbe, ke yo rekonèt kòm Igens VIL, merite prim pou chante sa a. Gitaris, chantè, konpozitè ak akademisyen an Frans, li enkòpore yon melanj talan ki ra pou yon jèn ayisyen ki angaje nan domèn egzijan sa yo ki mande tan, sakrifis ak anpil enèji. Jodi a, Gensbe se nan pik li epi li pa janm abandone. Plis chante ap travay pou nou, mezanmi. Abònman ak Gensbe sou YouTube ak lòt platfòm. Li se san dout youn nan pi bon atis ayisyen pami gwo non entènasyonal yo. Mwen pral kite ou antre.

Newsletter

Abòne ak bilten nou an pou w rete enfòme de tout aktivite nou yo ak aktyalite sou Ayiti.

Dènye piblikasyon yo

Istwa

Istwa

Premye nasyon nwa ki te libere tèt li anba esklavaj ak pran endepandans nan men Lafrans an 1804 e ki te enfliyanse lòt mouvman liberasyon atravè mond lan, enspire lit pou libète ak egalite.

Bote natirèl

Bote natirèl

Ayiti beni ak peyizaj natirèl espektakilè, ki gen ladan plaj sab blan, mòn ak divèsite biyolojik rich.

Eritaj

Eritaj

Ayiti gen yon eritaj istorik rich, ki gen ladan sit tankou Sitadèl Laferrière ak Palè Sans-Souci, ki nan lis UNESCO Mondyal Eritaj.

Kilti

Kilti

Ayiti gen yon kilti rich ak divèsifye, enfliyanse pa eleman Afriken, Ewopeyen yo ak endijèn. Mizik, dans, atizay ak kizin ayisyen yo selebre atravè lemond.

  • +
    • Piblikasyon