contact@haitiwonderland.com+509 36184317

Dekouvri

Panye

Kiyes ki te fonde Ayiti? Istwa kreyasyon nasyon an
Kiyes ki te fonde Ayiti? Istwa kreyasyon nasyon an
Kiyes ki te fonde Ayiti? Istwa kreyasyon nasyon an

Kiyes ki te fonde Ayiti? Istwa kreyasyon nasyon an

Ayiti, premye repiblik nwa endepandan nan mond lan, se yon senbòl inivèsèl libète ak rezistans. Men kiyès ki te fonde Ayiti e kòman nasyon sa a te fèt? Vwayaj sa a atravè listwa mennen nou eksplore wòl figi ewoyik, evènman enpòtan, ak kontèks ki te bay nesans nasyon inik sa a.

Haïti
Haïti
Haïti

Yon kontèks revòlt ak enjistis

Nan fen 18tyèm syèk la, Ayiti, lè sa a yo te rele Sen-Domeng, se te yon koloni franse renome pou pwodiksyon sik, kafe ak indigo. Sepandan, pwosperite sa a te repoze sou do esklav Afriken yo te sibi kondisyon travay iniman.

- Sosyete kolonyal la: Popilasyon an te divize an twa gwo klas: kolon Ewopeyen yo, afranchi (ansyen esklav lib) ak esklav, ki te reprezante apeprè 90% popilasyon an.
- Enjistis ak rebelyon: Enspire pa ideyal yo nan libète ak egalite nan Revolisyon franse a, esklav ak afran te kòmanse mande dwa yo.

Se nan kontèks revòlt sa a lidè te parèt pou mennen batay kont opresyon kolonyal la.

Haïti
Haïti
Haïti

Figi anblèm fondasyon Ayiti

Nesans Ayiti se fwi efò plizyè pèsonalite yo ansanm, men twa non yo patikilyèman parèt.

1. Tousen Louvèti:
- Yo te rele “Precurseur Endepandans lan”, Toussaint Louverture se yon ansyen esklav ki te vin yon jeneral.
- Li te dirije premye revòlt esklav yo an 1791, li te òganize yon lame disipline ki te bat twoup franse, espayòl ak britanik yo.
- Malgre ke li te kaptire ak egzile nan Lafrans nan 1802, lidèchip li pave wout la pou endepandans.

2. Jean-Jacques Dessalines:
- Sisesè Tousen, Desalin se prensipal achitèk endepandans ayisyen an.
- An 1804, apre li fin mennen lame ayisyen an nan viktwa kont franse yo, li te pwoklame endepandans epi li te chanje non Santo Domingo Ayiti, omaj a non Taino nan zile a.
- Desalin te vin premye anperè Ayiti sou tit Jacques I.

3. Henri Christophe ak Alexandre Pétion:
- Christophe, yon lòt jeneral kle nan revolisyon an, ak Pétion, yon lidè repibliken, te jwe wòl esansyèl nan tabli jèn nasyon an apre endepandans yo.

Pwoklamasyon endepandans lan: 1ye janvye 1804

Moman desizif nan fondasyon Ayiti a te fèt nan premye janvye 1804.

- Seremoni Gonayiv : Nan Gonayiv, Desalin pwoklame ofisyèlman endepandans Ayiti.
- Yon zak libète inivèsèl: Ayiti vin premye nasyon endepandan ki te dirije pa ansyen esklav ak premye repiblik nwa lib.
- Yon mesaj pou lemonn: Lendepandans Ayiti te enspire lòt mouvman liberasyon, vin tounen yon senbòl lit pou libète a.

Eritaj fondasyon Ayiti

Fondasyon Ayiti se yon evènman istorik inik ki kontinye enfliyanse lemonn antye.

- Yon senbòl rezistans: Ayiti se prèv ke demand pou libète ak diyite ka triyonfe menm kont fòs kolosal.
- Yon eritaj konplèks: Jenn nasyon an te gen pou fè fas a defi entèn ak ekstèn, ki gen ladan dèt enpoze pa Lafrans ak ostilite nan men pouvwa kolonyal yo.
- Enspirasyon mondyal: Yo anseye istwa Ayiti kòm yon egzanp kouraj ak detèminasyon devan opresyon.

Haïti
Haïti
Haïti

Yon egzanp pou limanite

Ayiti pa jis yon nasyon; se yon lide, yon revolisyon ki chanje kou listwa. Lè nou selebre fondatè li yo, nou onore valè libète, egalite ak jistis ke yo te defann nan pri lavi yo.

Jodi a, istwa fondasyon Ayiti a rete yon rapèl pwisan ke menm nan tan ki pi fènwa yo, limanite ka leve, li goumen pou diyite li.

E ou menm, kisa w konnen sou lit pou endepandans ayisyen an? Pataje panse w epi ann onore moun ki bati nasyon ewoyik sa a.

Pataje
Konsènan otè a
Appolon Guy Alain
Appolon Guy Alain
Appolon Guy Alain

Full Stack Developer, Créatif, expérimenté, passionné des nouvelles technologies et de l’art.

Gade lòt atik Appolon Guy Alain
Kite yon kòmantè

Dènye piblikasyon yo

Repiblik Apatrid yo?

Ayiti ap fè tit nan lemonn. E sa pa bon nouvèl. Eksplwatasyon ayisyen yo raman reveye anpil enterè, men toujou gen yon tandans pou lonje dwèt sou abi yo, koule lank pou brase pikan nan bò, emèt an bouk pou retransmèt dezòd k ap rache. Pa gen okenn medya pou fè amand pou rezistans pèp sa a fè tèt di. Pa gen moun ki souliye rezistans feròs ki sèvi kòm gaz pou pèp sa a sispann nan ravin lanmò yo. E si sa a se te nan yon sèten mezi sèl fason pou pale sou peyi sa a finalman atire atansyon? Se 26 jiyè 2024. Je olenpik yo fèk kòmanse an Frans. 33yèm Olympiad modèn nan. Dekontrakte, dapre Forbes Magazine, Ayiti klase pami dis nasyon ki gen pi bon kostim, ak fyète nan twazyèm plas. Anmenmtan, a kilomèt de Lafrans, sou “Zile dezòd malen orchestrated”, Ayisyen pa menm reyalize nan ki pwen rekonesans sa a fwontyè ak iwoni. Yon paradoks ki gen evokasyon, enpopilè, gen anpil chans pou fè dezagreyab. Yon imaj ayeryen montre vil Pari nan tout bèl li, eklere tankou pòtay paradi a, ki reflete tout grandè Lafrans, tout mayifisans li te akeri pandan syèk yo, san omisyon kontribisyon nan san koule pa ’machin nan terib. nan kolonizasyon. Mwen fèmen zye mwen, mwen tounen nan tan, mwen wè ankò ti gason sa kite poukont li, pèdi san yo pa menm konnen li, kondane nan echèk san yo pa menm konprann li. Apre sa, gen lòt yo. Ti gason nan menm sitiyasyon an, oswa pi mal. Entèdi nan sosyete a, yo pa konnen ki sa lavi a sere pou yo. Yo fòme klas elegant moun majinalize yo, nan kapasite yo kòm kannay, bon pou anyen, ak kannay ki detounen nan bèl nan sosyete a. Kontras sa a atire mwen, e mwen mande pou yon ti moman si moun ki fè eksperyans dezòd la soti deyò yo konprann enjeux yo ak reyalite a nan sitiyasyon an. Anplis de sa, mwen sanble ke menm majorite ayisyen k ap viv sou teritwa a pa gen okenn lide sou aspè fondamantal ak esansyèl nan sitiyasyon an.

Newsletter

Abòne ak bilten nou an pou w rete enfòme de tout aktivite nou yo ak aktyalite sou Ayiti.

Belle-Anse, yon vilaj ant tradisyon, lanati ak potansyèl touris

Nich nan sidès Ayiti, Belle-Anse se yon destinasyon ki kaptive ak bote natirèl li ak istwa rich. Ti vil sa a, ki toujou souvan inyore pa wout touris prensipal yo, plen ak trezò ki merite yo dwe dekouvri. Plaj sovaj li yo, mòn enpoze li yo ak eritaj istorik inik li yo fè Belle-Anse yon pèl kache, pare pou sedui vwayajè yo nan rechèch nan otantisite ak trankilite. Belle-Anse, ki te fonde nan 18tyèm syèk la, toujou pote tras nan sot pase li. Istwa li, ki make pa chanjman nan non ak idantite, rann temwayaj sou boulvèsman politik ak sosyal ki te lakòz rejyon an. Depi epòk kolonyal la rive nan nesans Repiblik la, chak kwen vil la rakonte yon pati nan istwa Ayiti. Sa a pase rich konbine avèk yon lavi kiltirèl pwosede ki vibwan, kote festival lokal yo, tankou selebrasyon Sen Patwon an chak 10 desanm, ofri yon insight natif natal nan lavi moun nan lokalite yo. Rès istorik yo gaye nan tout vil la raple non sèlman epòk kolonizasyon an, men tou lit yo pou endepandans yo. Temwen sa yo nan tan lontan an, konbine avèk yon atmosfè kalm ak konsève, fè Belle-Anse yon kote kote listwa ak lanati mare annamoni. Ki sa ki fè Belle-Anse apa se san dout anviwònman natirèl espektakilè li yo. Finalman, plaj sa yo anvan dezè yo envite detant. Lagan Beach, ki kouvri ak pye palmis ak dlo kristal, ofri yon anviwònman idilik pou amater dezè, lwen foul moun yo nan destinasyon touris ki pi souvan. Bay Jacmel ki tou pre se yon vrè lajwa natirèl, pwomèt moman kalm ak chape. Vil la tou antoure pa mòn majeste, ideyal pou moun ki vle eksplore peyizaj ayisyen yo a pye, pandan y ap dekouvri divèsite biyolojik inik. Si resous natirèl Belle-Anse yo rich, yo frajil tou, e prezèvasyon espas sa yo rete yon pwoblèm enpòtan pou avni rejyon an.

Dènye piblikasyon yo

Istwa

Istwa

Premye nasyon nwa ki te libere tèt li anba esklavaj ak pran endepandans nan men Lafrans an 1804 e ki te enfliyanse lòt mouvman liberasyon atravè mond lan, enspire lit pou libète ak egalite.

Bote natirèl

Bote natirèl

Ayiti beni ak peyizaj natirèl espektakilè, ki gen ladan plaj sab blan, mòn ak divèsite biyolojik rich.

Eritaj

Eritaj

Ayiti gen yon eritaj istorik rich, ki gen ladan sit tankou Sitadèl Laferrière ak Palè Sans-Souci, ki nan lis UNESCO Mondyal Eritaj.

Kilti

Kilti

Ayiti gen yon kilti rich ak divèsifye, enfliyanse pa eleman Afriken, Ewopeyen yo ak endijèn. Mizik, dans, atizay ak kizin ayisyen yo selebre atravè lemond.

  • +
    • Piblikasyon