contact@haitiwonderland.com+509 36184317

Dekouvri

Panye

PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann Ayiti
PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann Ayiti
PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann Ayiti

PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann Ayiti

Ann Ayiti, kote difikilte ekonomik ak sosyal konn anpeche aksè a edikasyon ak kilti, gen yon pwojè inovatè ki pote yon sous espwa. PAQÉMO, ki vle di "Pwojè Atistik Katye ak Edikatif Mizikal an Òkès", se yon inisyativ ki te lanse an 2022 pa Asosyasyon Mizikal ak Edikatif ak Vokasyon Sosyal (AMEVS), ki te fonde pa Jéricho Pierre-Noël ak Cecilia Madolena Clénard, de etidyan ayisyen nan Inivèsite Sorbonne. Jodi a, pwojè a genyen lòt non ladan li tankou Sargine Any Melissa Bernard, Mohamed Etamine, Ege Tarik Eken, Youssef Naccache, ak Sohann List Massaregli, tout etidyan nan Sorbonne, ki angaje yo pou reyalizasyon pwojè sa a ki vize mete mizik akademik kòm zouti devlopman entegre pou jèn ayisyen.

Haïti
Haïti
Haïti

Yon pwojè edikatif ak atistik ki gratis

Youn nan aspè ki pi enteresan sou PAQÉMO, se ke li gratis. Nan yon peyi kote anpil zòn riral ap viv nan mizè ekstrèm, se pa ti bon nouvèl. Pwojè a ofri timoun ak adolesan ki gen laj ant 6 ak 18 an, ki soti nan zòn izole tankou Belladère, yon fòmasyon mizikal konplèman gratis. Yo aprann jwe enstriman (vyolon, vyolonsèl, flit), li mizik epi jwe an òkès. PAQÉMO gen plan pou òganize konsè pou mete talan jèn yo an valè. Genyen tou posiblite pou pi talan yo ka kolabore ak òkès an Frans tankou COSU oswa Orchestre à l’École. Sa montre pwojè a pa sèlman fòme mizisyen, men li bay jèn yo disiplin, konfyans nan tèt yo, epi ouvè pòt pou mond lan.

Haïti
Haïti
Haïti

Yon enpak sosyal konkrè

Lekòl lokal yo tankou Lekòl Mizik Laïcat, Lekòl Mixte Maranatha ak Lise Charlemagne Péralte ap akeyi PAQÉMO pou fè sesyon aprantisaj. Nan mitan ensekirite ak enstabilite, mizik la vin tounen yon espas sekirite, kreyativite, ak rèv pou timoun yo. Pwojè a ede yo devlope sou plan pèsonèl ak kolektif, e li mete wòl li nan rekonstriksyon sosyal kominote ayisyen yo.

Haïti
Haïti
Haïti

Rekonesans nasyonal ak entènasyonal

PAQÉMO resevwa sipò enstitisyon entènasyonal ak nasyonal. Pami yo gen Inivèsite Sorbonne, Inivèsite Quisqueya, Inivèsite Paris 8, Chanson d’Haïti, Woodbrass Music Instruments, ak lekòl mizik tankou CAICAT, JIDO, CADENCE ki soti an Frans. An 2024, pwojè a te genyen Grand Prix pour l’Accès à la Culture pa Fondasyon Charles Defforey (Institut de France), ak yon dotasyon 100 000 ero. Rekonesans sa a mete pwojè a sou pye e louvri chemen pou l grandi : anvan jen 2025, PAQÉMO vize rive jwenn plis pase 2 000 timoun nan 20 sant atravè peyi a.

Ayiti se yon peyi ki gen anpil talan ak richès kiltirèl. PAQÉMO se yon limyè espwa pou devlopman jenerasyon kap vini an. Li montre tou ki jan dyaspora ayisyen an kapab jwe yon wòl esansyèl nan lavni peyi a.

Pataje
Konsènan otè a
Moise Francois
Moise Francois
Moise Francois

Editè jounalis, powèt ak apranti avoka.

Gade lòt atik Moise Francois
Kite yon kòmantè

Dènye piblikasyon yo

Newsletter

Abòne ak bilten nou an pou w rete enfòme de tout aktivite nou yo ak aktyalite sou Ayiti.

Ayiti / Ganthier: Mwen pral kite w antre, yon od sou relasyon modèn pa Igens VIL

Siyifikasyon nan sans nan renmen Komin Prezidan Boniface Alexandre ak Martial CELESTIN pwodui yon atis ki gen talan. Wi, Ganthier kanpe kòm youn nan pi bon reprezantan li sou sèn entènasyonal la. "I Let You In" se yon tit ki mete konpleksite nan relasyon etewojèn atravè mond lan. Opus sa a, tou de pwovokan ak manyen, reveye lespri a, kò ak nanm. Mwen santi m pwofondman sou fason atis Igens VIL la, yon vrè figi anblèm nan Ganthier, evoke emosyon entans ak pwovoke refleksyon sou pwoblèm yo nan relasyon santimantal kontanporen. Chak vèsè konpozisyon sa a, ki ekri ansanm ak Dayvin Kaponda, gen mesaj pwofon sou tolerans anvè lòt moun, aspirasyon nou yo ak anbisyon nou yo, vrè fondasyon lanmou natif natal. Li se sans nan lavi. Malgre boulvèsan lavi chak jou ak malantandi inevitab nan relasyon moun, li raple nou ke “nan lavi mwen, toujou gen yon mwen; Mwen te eseye tout bagay. Menm si li pran yon etap tounen, mwen pare pou fè li. E si sa nesesè, m ap mete ajenou." Chantè a, ki te pase yon gwo pati nan adolesans li nan Galette-Chambon, premye seksyon minisipal nan komin Ganthier, ap travay kounye a nan endistri mizik fransè a. Li elokans ak abilman adrese triyang konplèks nan relasyon santimantal: sakrifis, tolerans ak kominikasyon. Travay remakab sa a merite tande tout kote; li enspire lafwa, refleksyon ak aksyon. Gensbe, ke yo rekonèt kòm Igens VIL, merite prim pou chante sa a. Gitaris, chantè, konpozitè ak akademisyen an Frans, li enkòpore yon melanj talan ki ra pou yon jèn ayisyen ki angaje nan domèn egzijan sa yo ki mande tan, sakrifis ak anpil enèji. Jodi a, Gensbe se nan pik li epi li pa janm abandone. Plis chante ap travay pou nou, mezanmi. Abònman ak Gensbe sou YouTube ak lòt platfòm. Li se san dout youn nan pi bon atis ayisyen pami gwo non entènasyonal yo. Mwen pral kite ou antre.

Dènye piblikasyon yo

Istwa

Istwa

Premye nasyon nwa ki te libere tèt li anba esklavaj ak pran endepandans nan men Lafrans an 1804 e ki te enfliyanse lòt mouvman liberasyon atravè mond lan, enspire lit pou libète ak egalite.

Bote natirèl

Bote natirèl

Ayiti beni ak peyizaj natirèl espektakilè, ki gen ladan plaj sab blan, mòn ak divèsite biyolojik rich.

Eritaj

Eritaj

Ayiti gen yon eritaj istorik rich, ki gen ladan sit tankou Sitadèl Laferrière ak Palè Sans-Souci, ki nan lis UNESCO Mondyal Eritaj.

Kilti

Kilti

Ayiti gen yon kilti rich ak divèsifye, enfliyanse pa eleman Afriken, Ewopeyen yo ak endijèn. Mizik, dans, atizay ak kizin ayisyen yo selebre atravè lemond.

  • +
    • Piblikasyon