contact@haitiwonderland.com+509 36184317

Dekouvri

Panye

Haïti
Haïti
PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann AyitiHaïti
PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann Ayiti
Haïti
  • 30 Me 2025
  • | 0

PAQÉMO, lè mizik ouvè pòt pou demen ann Ayiti

Ann Ayiti, kote difikilte ekonomik ak sosyal konn anpeche aksè a edikasyon ak kilti, gen yon pwojè inovatè ki pote yon sous espwa. PAQÉMO, ki vle di "Pwojè Atistik Katye ak Edikatif Mizikal an Òkès", se yon inisyativ ki te lanse an 2022 pa Asosyasyon Mizikal ak Edikatif ak Vokasyon Sosyal (AMEVS), ki te fonde pa Jéricho Pierre-Noël ak Cecilia Madolena Clénard, de etidyan ayisyen nan Inivèsite Sorbonne. Jodi a, pwojè a genyen lòt non ladan li tankou Sargine Any Melissa Bernard, Mohamed Etamine, Ege Tarik Eken, Youssef Naccache, ak Sohann List Massaregli, tout etidyan nan Sorbonne, ki angaje yo pou reyalizasyon pwojè sa a ki vize mete mizik akademik kòm zouti devlopman entegre pou jèn ayisyen.

HaïtiHaïti

Yon pwojè edikatif ak atistik ki gratis

Youn nan aspè ki pi enteresan sou PAQÉMO, se ke li gratis. Nan yon peyi kote anpil zòn riral ap viv nan mizè ekstrèm, se pa ti bon nouvèl. Pwojè a ofri timoun ak adolesan ki gen laj ant 6 ak 18 an, ki soti nan zòn izole tankou Belladère, yon fòmasyon mizikal konplèman gratis. Yo aprann jwe enstriman (vyolon, vyolonsèl, flit), li mizik epi jwe an òkès. PAQÉMO gen plan pou òganize konsè pou mete talan jèn yo an valè. Genyen tou posiblite pou pi talan yo ka kolabore ak òkès an Frans tankou COSU oswa Orchestre à l’École. Sa montre pwojè a pa sèlman fòme mizisyen, men li bay jèn yo disiplin, konfyans nan tèt yo, epi ouvè pòt pou mond lan.

HaïtiHaïti

Yon enpak sosyal konkrè

Lekòl lokal yo tankou Lekòl Mizik Laïcat, Lekòl Mixte Maranatha ak Lise Charlemagne Péralte ap akeyi PAQÉMO pou fè sesyon aprantisaj. Nan mitan ensekirite ak enstabilite, mizik la vin tounen yon espas sekirite, kreyativite, ak rèv pou timoun yo. Pwojè a ede yo devlope sou plan pèsonèl ak kolektif, e li mete wòl li nan rekonstriksyon sosyal kominote ayisyen yo.

HaïtiHaïti

Rekonesans nasyonal ak entènasyonal

PAQÉMO resevwa sipò enstitisyon entènasyonal ak nasyonal. Pami yo gen Inivèsite Sorbonne, Inivèsite Quisqueya, Inivèsite Paris 8, Chanson d’Haïti, Woodbrass Music Instruments, ak lekòl mizik tankou CAICAT, JIDO, CADENCE ki soti an Frans. An 2024, pwojè a te genyen Grand Prix pour l’Accès à la Culture pa Fondasyon Charles Defforey (Institut de France), ak yon dotasyon 100 000 ero. Rekonesans sa a mete pwojè a sou pye e louvri chemen pou l grandi : anvan jen 2025, PAQÉMO vize rive jwenn plis pase 2 000 timoun nan 20 sant atravè peyi a.

Ayiti se yon peyi ki gen anpil talan ak richès kiltirèl. PAQÉMO se yon limyè espwa pou devlopman jenerasyon kap vini an. Li montre tou ki jan dyaspora ayisyen an kapab jwe yon wòl esansyèl nan lavni peyi a.

Pataje
Konsènan otè a
Moise Francois

Editè jounalis, powèt ak apranti avoka.

Gade lòt atik Moise Francois
Kite yon kòmantè

Dènye piblikasyon yo

Newsletter

Abòne ak bilten nou an pou w rete enfòme de tout aktivite nou yo ak aktyalite sou Ayiti.

Ayiti: Plonje tèt ou nan Serenite Étang Bossier nan Cayes-Jacmel

Sitiye apeprè inèdtan kondwi nan nòdès vil la trè aktif nan Jacmel, Étang Bossier parèt tankou yon bèl pyèv vèt ki soti nan kè ti mòn yo, kaptivan sans yo epi ofri yon èskapad idilik pou rayisab lanati ak avanti. Tanp natirèl sa a, ancrage nan kominote pitorèsk Bossier, se yon premye destinasyon pou vwayajè k ap chèche dekouvèt natif natal ak peyizaj mayifik. Ak yon sipèfisi jenere ki pwolonje sou 4 a 5 ekta, Étang Bossier kanpe majestueux a yon altitid de 600 mèt nan 2yèm seksyon nan komin Cayes-Jacmel, nan Gaillard, antoure pa bèl seksyon Ravin Normande, Cap Rouge ak Michinot. . Divèsite jeyografik sa a bay kote a yon richès ekolojik ak jaden flè enprenabl, envite vizitè yo plonje tèt yo nan kè a nan lanati Fertile. Pi lwen pase cham natirèl li yo, Étang Bossier se bèso lavi kominote ki rich nan tradisyon agrikòl ak pastoral. Jaden vèt yo resonan ak aktivite agrikòl lokal yo, ak divès kalite rekòt tankou pistache, pwa kongo, pitimi, ak mayi ki bay temwayaj sou konesans zansèt moun ki rete nan rejyon an. Chak Jedi, mache lokal la vin vivan ak koulè ak gou, ofri yon seri tante nan pwodui fre, bèt djanm ak nan kou, "pèpè" pwason, yon plezi pou amater lapèch. Sepandan, dèyè fasad bucolic sa a gen tou defi ak bezwen. Malgre abondans resous natirèl yo, anpil rezidan ap viv nan kondisyon prekè, sa ki mete aksan sou enpòtans sipò ak devlopman dirab pou kominote Bossier ak zòn ki antoure yo. Pou vwayajè kap chèche eksperyans natif natal ak anrichisan, Étang Bossier se yon envitasyon pou chape. Lè yo eksplore chemen siwouyan li yo, lè yo chante zwazo yo kalme yo epi yo dekouvri lavi chak jou moun k ap akeyi yo, vizitè yo pral gen opòtinite inik pou yo fouye nan kè kilti ayisyen an epi kreye souvni inoubliyab. Pandan pwochen escaped ou nan Cayes-Jacmel, kite tèt ou sedwi pa maji a nan Étang Bossier. Kit pou yon jou nan avanti, yon imèsyon kiltirèl oswa tou senpleman yon moman nan detant nan mitan an nan lanati intact, oasis kache sa a pwomèt ou yon eksperyans ekstraòdinè, anprint ak otantisite ak bote natirèl. Vin eksplore Étang Bossier epi kite tèt ou anchante pa senplisite ak bèl lavi riral ayisyen an.

Dènye piblikasyon yo

Istwa

Istwa

Premye nasyon nwa ki te libere tèt li anba esklavaj ak pran endepandans nan men Lafrans an 1804 e ki te enfliyanse lòt mouvman liberasyon atravè mond lan, enspire lit pou libète ak egalite.

Bote natirèl

Bote natirèl

Ayiti beni ak peyizaj natirèl espektakilè, ki gen ladan plaj sab blan, mòn ak divèsite biyolojik rich.

Eritaj

Eritaj

Ayiti gen yon eritaj istorik rich, ki gen ladan sit tankou Sitadèl Laferrière ak Palè Sans-Souci, ki nan lis UNESCO Mondyal Eritaj.

Kilti

Kilti

Ayiti gen yon kilti rich ak divèsifye, enfliyanse pa eleman Afriken, Ewopeyen yo ak endijèn. Mizik, dans, atizay ak kizin ayisyen yo selebre atravè lemond.