contact@haitiwonderland.com+509 36184317

Dekouvri

Panye

Ayiti ak Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun
Ayiti ak Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun
Ayiti ak Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun

Ayiti ak Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun

Ayiti, kòm yon nasyon Karayib ki rich nan istwa ak kilti, te jwe yon wòl enpòtan nan pwomosyon ak defans dwa moun depi endepandans li an 1804. Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun (DUHR), te adopte pa Asanble Jeneral Nasyonzini an 1948, enkòpore prensip fondamantal diyite imen, egalite ak libète pou tout moun, kèlkeswa orijin yo oswa sitiyasyon yo.

Haïti
Haïti
Haïti

Eritaj istorik Ayiti

Ayiti se te premye peyi nan mond lan ki te aboli esklavaj apre yon revòlt esklav Afriken yo te dirije an 1791, ki te lakòz endepandans li nan men Lafrans an 1804. Revolisyon sa a non sèlman te enspire lòt mouvman pou emansipasyon atravè lemond, men li te tou poze fondasyon pou yon angajman dirab pou dwa moun ann Ayiti.

Revòlt esklav ayisyen an se premye ak sèl revòlt ki te gen siksè te dirije pa esklav ki te lakòz fondasyon yon eta endepandan ki te dirije pa ansyen esklav. Li te enspire lòt mouvman abolisyonis atravè mond lan e li te ogmante konsyans entènasyonal sou britalite esklavaj la.

Haïti
Haïti
Haïti

Enpak sou ideyal inivèsèl dwa moun

Revolisyon ayisyen an mete aksan sou kontradiksyon ki genyen ant ideyal libète ak egalite revolisyon fransè ak Ameriken pwofese ak reyalite esklavaj la. Kontradiksyon sa a te ankouraje deba ak mouvman pou dwa moun, finalman mennen nan devlopman Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun an 1948.

Haïti
Haïti
Haïti

Legacy ak sonorite

Lit revolisyonè ayisyen yo pou libète ak egalite te gen yon enpak dirab sou panse politik ak mouvman sosyal yo atravè syèk yo. Kouraj yo ak detèminasyon yo te ede elaji sijè ki abòde dwa moun inivèsèl yo, piti piti rekonèt dwa a diyite ak libète pou tout moun, kèlkeswa orijin etnik yo oswa sitiyasyon sosyal yo.

Dekouvri istwa Ayiti: Yon istwa kaptivan pou eksplore! : https://haitiwonderland.com/haiti/histoire/decouvrez-l-histoire-d-haiti--un-recit-fascinant-a-explorer/81

Haïti
Haïti
Haïti

Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun

Adopsyon UDHR an 1948 reprezante yon etap enpòtan nan istwa modèn dwa moun. Pou Ayiti, dokiman sa a senbolize yon aliyman ak valè inivèsèl jistis sosyal, libète ekspresyon, ak respè dwa endividyèl yo. Antanke manm fondatè Nasyonzini, Ayiti te sipòte aktivman devlopman deklarasyon sa a e li te kontinye pwomouvwa prensip li yo entènasyonalman.

Revolisyon ayisyen an te jwe yon wòl enpòtan nan avansman dwa moun nan mete aksan sou enjistis esklavaj yo ak enspire mouvman alavni pou abolisyon esklavaj la ak rekonesans dwa moun inivèsèl, tankou fòmile nan Deklarasyon Inivèsèl Dwa Moun nan 1948.

Pataje
Konsènan otè a
Appolon Guy Alain
Appolon Guy Alain
Appolon Guy Alain

Full Stack Developer, Créatif, expérimenté, passionné des nouvelles technologies et de l’art.

Gade lòt atik Appolon Guy Alain
Kite yon kòmantè

Dènye piblikasyon yo

Rankontre Edison Juste: Yon chantè eksepsyonèl

Pi lwen pase dezòd la, nan kè dezolasyon an, gen vwa ki rezone. Moun ki pote silans, ki dekri reyalite makab lavi chak jou a an mil moso, konsa yo defye mal pou bay lavi yon sans epi fè chak jou yon kote espwa koule tankou yon rivyè siwo myèl. Vwa Edison Juste a se youn nan yo: li chante espwa, lanmou, tout pandan l ap fè lwanj pou Bondye. Se nan Carrefour, sa gen 27 an, ke solèy jèn chantè a te leve nan yon fanmi kat timoun. Edison Juste se pi jèn nan. Ant diplomat, avoka ak antreprenè li ye a, chante rete pi gwo pasyon li pou jèn gason marye sa a. Tankou anpil chantè Ayisyen, Edison Juste te fè premye pa li byen bonè nan yon koral – Yahvé Shama – ansanm ak timoun menm laj avè l. Li ta pita vin lidè prensipal la la. Se ane 2010. Lè yo te mande l kisa l te fè pou premye vrè rankont li ak mizik, li te reponn: Se te an 2013 mwen te vrèman kòmanse chante. Se te pandan yon konpetisyon ke Styl Doz te òganize nan Legliz Evanjelik Gras la ~q, temwaye manm aktif gwoup YES la (Yon Enstriman Sen), ki eksprime rekonesans li tou anvè chantè Joseph Rhousteau, ki te enspire l epi antrene l pandan plizyè ane. Edison Juste distenge pa sèlman pou style li, men tou pou adaptabilite li. Kapasite li pou fè nòt yo vibre avèk yon franchiz k ap touche kè a sanble san limit. Sepandan, li gen preferans li yo: q~Pa gen yon sèl stil ki karakterize mwen. Mwen wè tèt mwen kòm yon likid: Mwen pran fòm veso a. Menm si Worship, Compass ak Jazz~q toujou ap boulvèse m, li konfye m. Jodi a, natif natal Carrefour la ka vante tèt li ak yon repètwa mizikal rich ak varye. Soti nan 2010 rive 2025, li te grandi nan matirite ak notoryete: senk konkou ranpòte, premye chante li anrejistre an 2018, rantre nan gwoup YES, patisipasyon li nan dezyèm albòm Se pou m beni a, yon kolaborasyon ak Amos César nan yon komedi mizikal, ak kontribisyon li nan albòm Anprent pa mèt Berwin Sydney. Pou li, vwayaj sa a deja yon gwo sous enspirasyon. Edison Juste pa janm fè san prezans Bondye, kit se nan pwosesis kreyatif la kit se pandan pèfòmans li sou sèn nan: “Sa ki enfliyanse m epi motive m plis se toujou prezans Elohim, ak anvi piblik la pou savoure epi antre nan apresyasyon travay mwen an,” li di.

Newsletter

Abòne ak bilten nou an pou w rete enfòme de tout aktivite nou yo ak aktyalite sou Ayiti.

Dènye piblikasyon yo

Istwa

Istwa

Premye nasyon nwa ki te libere tèt li anba esklavaj ak pran endepandans nan men Lafrans an 1804 e ki te enfliyanse lòt mouvman liberasyon atravè mond lan, enspire lit pou libète ak egalite.

Bote natirèl

Bote natirèl

Ayiti beni ak peyizaj natirèl espektakilè, ki gen ladan plaj sab blan, mòn ak divèsite biyolojik rich.

Eritaj

Eritaj

Ayiti gen yon eritaj istorik rich, ki gen ladan sit tankou Sitadèl Laferrière ak Palè Sans-Souci, ki nan lis UNESCO Mondyal Eritaj.

Kilti

Kilti

Ayiti gen yon kilti rich ak divèsifye, enfliyanse pa eleman Afriken, Ewopeyen yo ak endijèn. Mizik, dans, atizay ak kizin ayisyen yo selebre atravè lemond.

  • +
    • Piblikasyon