
Kowòdone Jeyografik Ayiti
Ayiti pozisyone ant latitid 18° ak 20° nò ak lonjitid 71° ak 74° lwès. Kowòdone sa yo mete peyi a nan emisfè nò a epi tou pre Twopik Kansè a, sa ki ba li yon klima twopikal ak varyasyon tanperati modere pandan tout ane a.

Ayiti se yon peyi ki sitiye nan Karayib la, yon rejyon nan Amerik Santral li te ye pou zile twopikal li yo ak klima cho. Ayiti okipe pati lwès zile Ispanyola, ke li pataje ak Repiblik Dominikèn, ki okipe pati lès la. Jeyografikman, Ayiti chita ant Lanmè Karayib la ak Oseyan Atlantik Nò, epi li se apeprè 1,200 kilomèt nan sidès Florid, Etazini.
Li atik la an :

Ayiti pozisyone ant latitid 18° ak 20° nò ak lonjitid 71° ak 74° lwès. Kowòdone sa yo mete peyi a nan emisfè nò a epi tou pre Twopik Kansè a, sa ki ba li yon klima twopikal ak varyasyon tanperati modere pandan tout ane a.

Ayiti pataje yon fwontyè tè ak Repiblik Dominikèn, apeprè 376 kilomèt longè. Fwontyè sa a divize zile Ispanyola an de nasyon endepandan, yo chak ak pwòp lang, kilti ak istwa pa yo. Fwontyè a suiv mòn natirèl ak rivyè, e 2 peyi yo te make diferans nan domèn lang ofisyèl (kreyòl ak franse pou Ayiti, panyòl pou Repiblik Dominikèn) ak devlopman ekonomik.

Ayiti antoure pa plizyè lòt zile Karayib la. Nan nò a se Bahamas yo ak Turks ak Caicos Islands, pandan ke nan lwès la se Kiba, ak pi lwen nan sid se Jamayik. Se poutèt sa Ayiti byen konekte ak lòt nasyon Karayib yo, byenke distans ki genyen ant zile sa yo rete konsiderab.

Kapital ak pi gwo vil ann Ayiti, Pòtoprens, sitiye sou kòt lwès la, anfas Pòtoprens Bay. Vil sa a se non sèlman sant administratif ak ekonomik peyi a, men tou, prensipal pwen koneksyon ak mond lan grasa pò li ak ayewopò entènasyonal Toussaint Louverture.

Teritwa ayisyen an se montay, ak chenn montay ki travèse peyi a soti nan lès rive nan lwès, sitou chèn Selle ak chèn Matheux. Peyi a gen plenn kotyè tou, tankou plenn Latibonit, ki se youn nan zòn agrikòl ki pi enpòtan ann Ayiti. Kòt ayisyen an pwolonje sou apeprè 1,500 kilomèt, bay peyi a potansyèl touris grasa plaj ak resif li yo.

Ayiti se te premye peyi nwa ki te pran endepandans apre yon revòlt kont kolonizasyon fransè an 1804. Kote jeyografik estratejik li te fè l tounen yon koloni presye e, annapre, yon nasyon ki te fè mak li sou istwa lemonn. Jodi a, Ayiti rekonèt pou kilti rich li, tradisyon vodou, cuisine kreyòl ak enfliyans li nan atizay ak mizik Karayib la.
An rezime, Ayiti sitiye nan Karayib la, nan lwès zile Ispanyola, epi li pataje yon fwontyè ak Repiblik Dominikèn. Pozisyon jeyografik li fè li yon kote inik, nan kafou divès enfliyans kiltirèl ak istorik.
Facebook : https://www.facebook.com/haitiwonderland
Youtube : https://www.youtube.com/@haitiwonderland
Instagram : https://www.instagram.com/haitiwonderland/
Twitter : https://twitter.com/haitiwonderland
Linkedin : https://www.linkedin.com/in/haitiwonderland/
Chèz Dwa Konstitisyonèl Monferrier Dorval la se yon inisyativ gwo entansite entelektyèl, ke Inivèsite Leta d Ayiti (UEH), pran atravè lidèchip rektora li a, an akò ak dirijan Fakilte Dwa ak Syans ekonomik (FDSE). Objektif prensipal inisyativ la se pou onore ak perpétuer memwa vanyan ak briyan Pwofesè Monferrier Dorval, ki te asasinen nan sikonstans twoub sa gen plis pase twazan. E nan objektif pou fè yon kontribisyon syantifik nan gwo deba ki ap travèse sosyete ayisyen an depi anviwon dizan sou bezwen chanje oswa ou pa, konstitisyon 29 mas 1987 la te amande 11 me 2011 la. eseye aplike li de preferans. Si li ta dwe chanje, si chanjman sa a ta dwe radikal, sinon kisa li ta dwe genyen an tèm de chanjman nan yon nouvo lwa paran pou yon pi bon òganizasyon enstitisyon an Ayiti. Se pwofesè Henri Marge ki prezide chèz la syantifikman. Dorléans, (aktyèl chèf AFPEC), epi li se vis-prezidan dwayen fakilte lwa ak syans ekonomik yo, Me Eugène Pierre Louis. Prezidan an pran fòm yon seri konferans ak deba (15 an total), ki dewoule nan lokal biwo pwoteksyon sitwayen OPC, sou non Mèkredi Prezidan Dorval Monferrier. Se nan sans sa a pou senkyèm edisyon Chair Wednesday (ki te dewoule mèkredi 9 oktòb 2024 la nan OPC, an prezans pwotèktè sitwayen an, Me Renan Hédouville), atansyon te plase sou edikasyon nan deba ki antoure. devlopman posib yon nouvo konstitisyon pou Ayiti. 5yèm rankont sa a te dewoule sou tèm: "Edikasyon, Ansèyman, Rechèch, Syans ak Teknoloji". Konferans la te modere pa twa gran nan kominote entelektyèl ayisyen an, ki gen ladan de pwofesè eminan nan UEH a, nan ka sa a, Pwofesè Odonel Pierre Louis, direktè akademik nan École Normale Supérieure (ENS); vis-rektè UEH a, Pwofesè Jacques Blaise. Entèvansyon yo te swiv pa direktè enstiti nasyonal fòmasyon pwofesyonèl (INFP) Mesye Dikel Delvariste.
Abòne ak bilten nou an pou w rete enfòme de tout aktivite nou yo ak aktyalite sou Ayiti.
Resevwa pakè ou yo soti Ozetazini san strès, san kat kredi, menm nan moman difisil! Atann yon pakè soti Ozetazini ka byen vit tounen yon kochma an Ayiti: vòl, reta, pakè bloke oswa pèdi... Lorvenson Don Pierre te deja fè eksperyans sitiyasyon sa yo. Men, olye pou l abandone, jèn devlopè talan sa a deside pran aksyon. Li te fonde Smartcore Express, yon solisyon senp, serye, epi an sekirite pou pèmèt tout Ayisyen resevwa pakè yo soti Ozetazini, san pwoblèm.
Ayiti, ki rich nan istwa ak kilti, selebre plizyè jou fèt nasyonal pandan tout ane a. Selebrasyon sa yo reflete idantite ak detèminasyon pèp ayisyen an, ki make moman kle nan istwa yo epi onore tradisyon yo. Aprann sou fèt nasyonal ki pi enpòtan an Ayiti, siyifikasyon yo ak fason yo selebre yo.

Premye nasyon nwa ki te libere tèt li anba esklavaj ak pran endepandans nan men Lafrans an 1804 e ki te enfliyanse lòt mouvman liberasyon atravè mond lan, enspire lit pou libète ak egalite.

Ayiti beni ak peyizaj natirèl espektakilè, ki gen ladan plaj sab blan, mòn ak divèsite biyolojik rich.

Ayiti gen yon eritaj istorik rich, ki gen ladan sit tankou Sitadèl Laferrière ak Palè Sans-Souci, ki nan lis UNESCO Mondyal Eritaj.

Ayiti gen yon kilti rich ak divèsifye, enfliyanse pa eleman Afriken, Ewopeyen yo ak endijèn. Mizik, dans, atizay ak kizin ayisyen yo selebre atravè lemond.
Mwen ta renmen konen bien Eske saint domeng se pou nou li ye ou bien nou partaje avek yo
24 Janvye 2025 | 04:15:05 AM